3.11.2013

Taika & Lady




Mua pyydettiin liikuttamaan uutta heppaa joka tuli Mettikseen, Taikaa. Aluksi olin epäluuloinen sillä Taika oli suokki ja ex-ravuri, jota oltiin ratsastettu vasta puoli vuotta. Miksi sellainen on hankittu ratsastuskouluun?
Tamma oli kuitenkin erittäin symppis jo hoitaessa, tosi suloinen! Suitset päähän sekä satula selkään ja kentälle.


Sain ohjeita, että se toimii paljon paremmin vasemmassa kierroksessa, sillä ravurit kiertävät rataa niin päin. Oikeaan suuntaan se olikin tosi jäykkä ja hieman vaikeampi ratsastaa. Suusta ei voinut vetää ollenkaan, sillä se oli käsky eteenpäin. Piti ottaa pieniä ja rauhallisia puolipidätteitä sekä käyttää istuntaa hidastamaan vauhtia. Käynti ja ravi sujuivat oikein kivasti, ja Taika myötäsi osittain rennosti alas.

Laukkaa kokeilin vain vasempaan suuntaan, ja ihan hyvä niin. Laukkaa mentiinkin tosi lujaa... Sillä oli hankaluuksia hidastaa askelia. Parin noston jälkeen aloitin jo loppuverkan, Taikalla ei nimittäin vielä ole hirveän hyvä kunto. Loppuraveissa kiihdytimme joka suoralla kiitoraviin, ihan kuin oltaisiin jossain radalla oltu. No ei nyt sentään ihan, mutta melkein! Kyllä se käsissä pysyi, mutta vauhtia sillä piisasi.
Sillä oli hassu tapa lyödä huulia yhteen, ja se tekikin sitä ihan koko ajan. :D Tosi symppis tapaus!





niin söpö <3


Laukka tosiaan oli todella outoa, ja se oli vaikeasti säädeltävissä. Ensimmäisellä kerralla kaahattiin tosi lujaa, toisella kerralla vähän hiljempaa, ja yritin pitää sitä pääty-ympyrällä että se keskittyisi paremmin. Ulkopuolisen silmään meno näytti varmaan hieman hurjalta, sillä hevonen kaahasi ihan vinossa ympyrällä. Selvittiin laukasta ihan hyvin, mutta en vielä viitsinyt lähteä koittamaan oikeaan suuntaan laukkaa. Ohjaamisessa voisi olla hieman hankaluuksia...
Liikuttelen tätä Taikaakin nyt muutamia kertoja ennen kuin se laitetaan tunneille. Ja no, luultavasti sen jälkeenkin.

Oon nyt ratsastellut tosi paljon suomenhevosilla, ja vaikka nämä hevoset ovatkin hieman osaamattomia, tykkään niistä silti. Ennen en ollut mikään suomenhevos-fani... Tosin en ole nytkään mutta onhan ne ihan kivoja tapauksia, ainakin jotkut :) Eikä mulla ole koskaan ollut mitään niitä vastaan, ne ei vaan oo oikeen mun tyylisiä.

ja tästä lähtee!!


WROOOOOM





mitenniin ex-ravuri? :D





Oho ja hupsista, tulipas taas paljon kuvia... Kuvien lisäksi tässä vielä video, jossa on lopussa vielä Ladystäkin pikkuvideo pätkä.



Tallilla oli halloween-kisat, ja tajusin vasta samaisena päivänä että olisin voinut itsekin osallistua vaikka Waltsun tai Ladyn kanssa maastakäsin tolle tehtäväradalle. En viitsinyt enää jälki-ilmoittautua, joten tyydyin puuhaamaan Ladyn kanssa jotain kentällä. Hihi, että sillä oli paljon energiaa! Kukaan ei oikein ikinä tee sen kanssa mitään, ja sille kertyy ihan hirveesti ylimääräistä energiaa. Se riehui riimunarun päässä, hyppi ja pomppi ja meni lujaa. Hain lopuksi vielä juoksutusliinan, että se saisi juosta pidemmällä narulla, mutta sillä oli jo into silloin vähän lopahtanut. Se on tosi kaunis pullero-tamma!
Lady on siis amerikanminiatyyrihevonen, jolla on kolme vuotta (?) vanha kirppu-varsa. Ne on Mettiksen lellikit ja maskotit!




hehe, pää puuttuu.. Kamera ei oikein pysynyt mukana.


söpö :3



Viime postauksessa kerroin mun ja Aten tarinan alusta loppuun. Toivottavasti joku jaksoi lukea sen kokonaan, väsäsin sitä tosi pitkään...
Jos et ole vielä lukenut sitä, pääset siihen painamalla TÄSTÄ.
Kiitän ja kuittaan, kuulumisiin!

2 kommenttia:

  1. Tosi hyvä postaus! Sinun blogi on ihan maailman paras hevosblogi, jonka sattumalta löysin googlaissessani ja etsiässeni Pojua, joka myytiin teille vuonna 2011 (?) Itse menin Pojulla usein Kotimäessä ja rupesin vasta vähän aikaa sitten etsimään ponia netistä, ja löysin kuin löysinkin uudet omistajat! Nyt olette ilmeisesti myyneet ponin eteenpäin, olisi mukava tietää ponin uusista omistajista, ja tuo ns. muistelupostaus olisi ihan mahtavaa jos pystyisit toteuttamaan! Niin kova ikävä ponia vaikkei silloin vielä ihan mikään helmi ollutkaan! ;) Toivottavasti pystyisit pian toteuttamaan postauksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, poju oli meillä kolme vuotta ja tuli meille 2010 :) harmi vain että kasvoin ulos poneista.. :( pojusta teen myös samanlaisen postauksen kuin atesta, ehkä jo tällä viikolla! :) siitä tulee pitkä, ja laitan sen varmaan useaan osaan. Haha, olenkin kuullut ettei se ollut hirveässä suosiossa kotimäellä, mutta meillä poni muuttui ihan täysin! Ja kiitos paljon, kiva jos tykkäät blogista :)

      Poista

kirjota kirjota! ;)