Uutta blogia pukkaa!

No vihdoin! Nyt siis on käynyt niin, että olen päättänyt perustaa uuden blogin. On aika jättää tälle blogille hyvästit. Sisältö uudessa blogissa säilyy kutakuinkin samanlaisena, vaikka toki yritän panostaa siihen enemmän kuin tähän...
 Kaikki selittelyt ja muut sellaiset löydät uuden blogin puolelta. Käythän siis kurkkaamassa, ja toivottavasti vanhat lukijat jatkavat seuraamista. Uudetkin ovat tietenkin lämpimästi tervetulleita!
Uusia kehitysideoita ja postausideoita otetaan vastaan - uuden blogin puolella ;)

http://kaviotkultaiset.blogspot.fi/

Video ja kuulumisia

Eipä ole minustakaan vähään aikaan kuulunut...
Bagira muutti perjantaina takaisin Metsäkylään remontin valmistuttua. Tiistaina sillä kävi kengittäjä vaihtamassa kengät ja katsomassa kavioiden kunnon. Kavioista ei päältä päin löytynyt mitään kummallista, mutta oikeaa etujalkaa Bagi arasteli sitä pihdeillä painellessa. Voi siis olla, että se pitää tutkia. Mielestäni oli aika outoa, että se arasteli nimenomaan oikeaa etukaviota, eikä vasenta, sillä ratsastaessa se oli selkeästi vasen etujalka mikä ei liikkunut puhtaasti. Kengitystä ennen Bagira oli ilmeisesti riehunut tarhassaan, ja onnistui telomaan oikean takajalkansa. Tässä kohtaa mietin että meillä on kohta täysin jalaton hevonen... Jalka oli turvoksissa ja aika lämmin, ja pari haavaakin löytyi. Se onneksi parantui muutamassa päivässä, ja torstaina kävin selässä testaamassa tuntuiko meno yhtään paremmalta, ja oliko epäpuhtaus häipynyt. Kumma kyllä, epäpuhtautta ei ilmennyt juuri lainkaan! Bagira oli kyllä aika räjähdys herkkä reilu viikon liikuntatauon jälkeen, eikä kovaa puhaltava tuuli auttanut asiaa ollenkaan. En ottanut laukkaa vielä ollenkaan, ratsastin kevyesti puolisen tuntia. Yritin koko ajan keksiä Bagille jotakin tekemistä, ettei ylimääräinen energia purkautuisi pönttöilemällä.

Perjantaina se tosiaan palasi Metsäkylään, ja minä siirryn siis sinne Bagiran mukana. Ainakin näin alkuun ollaan puhuttu että käyn siellä viikonloppuisin sen ratsastamassa ja hoitamassa.
Bagi on myös nyt yskinyt jonkin verran, ja sillä on ilmeisesti pieni nuha. Toivotaan että kaikki sairastelut häipyisi, ja päästäisiin treenaamaan kunnolla ja säännöllisesti!

Mulle iski yhtenä päivänä inspiraatio koota jonkinlainen video mun rakkaasta harrastuksesta. Löysin iMoviesta mahtavan ns. valmiin pohjan videolle, ja siitä tuli mun mielestä aika kiva!

Ongelmia ja lepoa tiedossa

silmät kiinni ku häikäsee!

tallikisu

Bagira on viimeisinä päivinä ollut aikalailla epäpuhdas, ja se näkyy etenkin ravissa. Käynnissä se ei näy ollenkaan, ja laukassa sitä ei näe niin helposti. Bagira on kauan sitten astunut pahasti naulaan, eikä kaviota ole hoidettu kerralla kuntoon sen jälkeen. Siitä aiheutui ontumista. Reilu kuukausi sitten se käytiin hoidattamassa klinikalla, ja sen jälkeen se on ollut paljon puhtaampi. Eläinlääkäri kävi katsomassa sen liikkeitä ennen tännepäin tuloa, ja sanoi että ei havaitse kuin todella pientä epäpuhtautta harvoin, kun tahti ei ole tasainen. Hän sanoi että sitä toki kannattaa tarkkailla, mutta ei hän sitä "ontuvien hevosten kirjaan" mukaan laskisi. Siispä aloitimme sen meille tullessa rauhassa ratsastelut.

Bagi oli aina päivä päivältä parempi, eikä epäpuhtautta ainakaan tuntenut selästä käsin, eikä näkynyt maastakaan.
Ajattelin silloin viikko sitten että voisimme hyvin mennä estetunnille hyppäämään vähän kavaletteja. Kyselin että oliko asia OK, ja sanottiin että kyllä. Siispä osallistuin tunnille. Jälkeenpäin ajateltuna se ei tainnut olla sittenkään kovin hyvä idea. Siitä lähtien Bagi on tuntunut vähän epäpuhtaalta, ja etenkin kolmena viime päivänä se on ollut erityisen epätasaisen tuntuinen varsinkin vasempaan suuntaan. Eilen yritin ratsastaa sitä pidempään ja verrytellä kunnolla, jospa se vertyisi loppua kohden ja epäpuhtaus häipyisi. Tämä ei kuitenkaan auttanut, vaan meno säilyi samanlaisena loppuun saakka.
Soitin Ninalle ja päätimme että se saa jäädä hetkeksi lepoon. Kengittäjä saa katsoa kavion kunnon, ja ottaa ns. tilsalevyt etukavioiden pohjasta pois. Voihan olla, että levyn alla painaa jokin kun kavio on kasvanut, tai sitten siellä alla muhii jokin...

Äiti kuvaili maanantaina kännykällä kun menin puolisen tuntia ilman satulaa.
Videolla näkyy vähän epäpuhtautta vasempaan suuntaan, oikeaan ei juuri ollenkaan:
Muista HD!



Minua harmittaa tosi paljon, sillä olimme päässeet niin hyvään vauhtiin Bagiran kanssa. Toivotaan että epäpuhtauden syy saataisiin selville, ja nopeasti hoidettua! Se vasta inhottavaa olisikin jos kuntoutukseen menisi monia viikkoja aikaa, tai sitten syytä ei löytyisi ollenkaan...

Kuvia kännykästä

Sen enempää selittelemättä, tässä kuvia mun kännykästä viime viikoilta!

Ninan uusi kissanpentu, Putte <3

Fuerteventuran muistelua

minä ja hilda <3

Bagin kanssa käytiin parina päivänä maastossa kävelyllä

Bagi näki pyykkitelineessä pyykit kuivumassa, jestas se puhisi!

Mortti <3

avattiin grillikausi grillaamalla makkaraa!

viime päivinä on ollut ihana ilma!

 "naapurilla on varmasti ruokaa täällä kun mulla ei oo!!"

Meillä on tähän asti ollut käytössä Bagiran entisen omistajan varusteet, jotka hän tuli hakemaan takaisin lauantaina. Tällä hetkellä olemme siis ilman varusteita, sillä Metsäkylästä meille tuotiin kokeiluun kaksi satulaa sekä suitsia, joista mitkään ei ollut sopivia Bagille. Suitset olivat auttamatta liian isoja, Bagilla kun on niin pieni pää. Satuloista toinen oli epäsopiva takaa, toinen taas liian tiukka ja puristava edestä. Eilen ratsastin hetken aikaa jälkimmäisellä satulalla, mutta pitkään en viitsinyt mennä ettei lihakset menisi jumiin epäsopivasta satulasta. Suitset lainasimme tallin toiselta hevoselta. Tänään taidan siis mennä ilman satulaa. Toivotaan että sopivat varusteet löytyy pian!

Tipun kentän yhteen ainoaan kuralätäkköön?

Tosiaan, näin pääsi käymään :D

Meillä oli poikkeuksellisesti keskiviikkona kevään ensimmäinen hyppis kentällä. Bagira on tuntunut niin hyvältä viimeiset päivät, että halusin osallistua hyppikseen. Ida laittoi kentän keskelle pituushalkaisijalle neljän kavaletin innari-sarjan, jossa puomit nousivat yksi kerrallaan kavaleteiksi. Ennen niitä kuitenkin työskenneltiin isolla pääty-ympyrällä kahdella pehmeällä vaahtomuovi puomilla, ensin käynnissä, sitten ravissa ja sitten laukassa. Bagi oli tosi hyvän tuntuinen, ehkä välillä vähän etupainoinen. Pehmo"puomit" olivatkin hieman omituisia pehmeästä ja kahisevasta pinnastaan johtuen, mutta se ei Bagia häirinnyt. Mun piti olla pikemminkin koko ajan aktivoimassa sitä että se jaksaisi nostella paremmin jalkansa niiden yli.

Tässä kohtaa laukkojenkin jälkeen Bagira oli vielä mukavan rauhallinen. Sitten lähdettiin tulemaan innarisarja-tehtävää, jonka jälkeen käännettiin päädystä jompaankumpaan suuntaan, tultiin puomille ja vaihdettiin laukka. Innarit meni joka kerralla hyvin ja rauhassa, mutta yksittäistä pehmopuomia lähestyessä mun piti tehdä välillä kunnolla pienempiä voltteja että se malttaisi eikä juoksisi alta pois innoissaan. Kun päästiin tulemaan puomille rauhassa, oli puomin jälkeen taas vauhti päällä! Hieman säpsyllä päällä oleva Bagi teki kerran hyvän vaihdon puomin päällä, josta innostui, ja lähti pomppimaan kesken laukan. Samalla se taisi "säikähtää" innoissaan jotakin, ja pukitti mukavan pukin josta lensin kaulalle. Siitä Bagira päätti kääntyä 90 astetta vasempaan ja minä jatkoin matkaani oikealle. Vastassani oli yksi kentän ainoista vesilätäköistä, miten mulla käykin aina tällainen tuuri?? Kuraisena kiipesin takaisin selkään, ja tulin tehtävät vielä kerran onnistuneesti.

Tunnilla oli muillakin poneilla selkeästi kevättä rinnassa, sen verran nekin riehuivat ja olivat innoissaan!

Bagira juuri pelästyi jotakin ja hyppeli :D

Videon alussa myös yksi pätkä edellisestä kerrasta kavaleteilla:



Loppuraveissa Bagi vaikutti jotenkin tahdittavan välillä vasenta etustaan, mutta vain tahdin ollessa epätasaista. Sitä ei näkynyt kuulemma maasta hirveän selkeesti, mutta vähän kuitenkin. Itse tunsin myös pientä epäpuhtautta selkään. Toivottavasti se ei tästä pahene...

Ratsastuksen jälkeen mun häntäluu ja takapuoli huusi hoosiannaa, olin tippunut suoraan kankulleni. Illalla kipu kasvoi aika suureksi, ja oli vähän tukala olla. Taisin saada pienimuotoisen aivotärähdyksenkin, kun aluksi sumeni vähän toisessa silmässä, jonka jälkeen alkoi päänsärky ja myöhemmin tuli vähän huono olo. Onneksi tänään ei ole ollut muita oireita kuin tuo häntäluun kipeys - joka jatkuu luultavasti monia viikkoja...
  Tänään siis pystyin vain keventelemään, enkä istumaan kunnolla satulassa. Toivottavasti kipu menee mahdollisimman pian ohi!

Ihana tallipäivä!

Olen jo pitkään odotellut lämpimämpiä kevätpäiviä kera auringonpaisteen, ja kerrankin toiveisiini vastattiin! Aamupäivällä näytti kovin pilviseltä, mutta tallille lähtiessämme alkoi aurinko paistamaan. Lämpötilamittari keikkui kymmenen asteen kohdalla. Ai että miten mä rakastan tulevaa kevättä ja kesää! <3

Tallilla vierähtikin mukavasti aikaa. Laitoimme ensimmäistä kertaa Bagiran käytävällä valmiiksi, ja harjailimme sitä pitkään. Kuviakin otin tallin pääoven suulta, kun Bagira poseerasi niin kauniisti.

niin kaunis tamma!

Koko ajan paistoi aurinko, ja kentältä sai hurjan kivoja kuvia! Osa kuvista on tosi räikeän värisiä, ja punainen talli kuvien taustalta hyppää väkisinkin silmille.
Eve kiipesi ensin Bagiran selkään ensimmäistä kertaa ja meni hetken käynnissä ja otti muutaman ravipätkän, jonka jälkeen hyppäsin itse kyytiin. Bagi oli koko ratsastuksen ajan laiskempi kuin normaalisti, ja sitä sai olla aktivoimassa koko ajan. Muutos ei ollut mitenkään radikaali, mutta sen huomasi kuitenkin. Pohkeen apuna käytin raippaakin pariin otteeseen. Loppuraveissakaan ei meno ollut holtitonta, vaan juuri sopivan tasaista eikä kiireistä. Voi olla että pieni väsymys johtui tulevasta keväästä ja siitä ettei Bagge ole saanut pitkään aikaan näin aktiivisesti liikuntaa.
Kun meno lähti rullaamaan paremmin, otin laukkaa pääty-ympyrällä. Olen viime päivinä pystynyt jotenkin laukkaamaan kentällä, ja tänään kenttä oli jo melkein kokonaan sula. Ihanaa päästä kerrankin ratsastamaan ilman liukasta ja epätasaista pohjaa!

Menimme torstain tunnilla puomeja, ja niiden innoittamana raahasimme kentälle yhden kavaletin pääty-ympyrälle. Bagira oli niin hienosti kuulolla, ettei tehtävässä ilmennyt mitään ongelmia! Tulimme kavalettia muutamaan otteeseen, kunnes otin loppuravit. Reilu tunnin ratsastuksen jälkeen en viitsinyt enää rasittaa Bagia hyppäämällä tai muulla, koska sillä oli kuitenkin ollut hetki taukoa kunnon liikutuksesta ennen meille tuloaan ontuvan jalkansa takia.
Olin niin tyytyväinen ja iloinen ratsastuksen jälkeen, ja vielä tyytyväisempi kun näin kuvat mitä Eve oli kentän laidalta räpsinyt! Viikkoon emme ole saaneet kuvaajaa, ja vitsit kuinka paljon kehitystä on tässäkin ajassa tapahtunut yhteistyömme kannalta! Olen jotenkin koko ajan kuvitellut että meno näyttää kutakuinkin samalta kuin alussa, vaikka toki tiedostin että joka kerta meillä menee paremmin. Kuvat ja videot nähdessäni tajusin, kuinka hyvin ollaan päästy vauhtiin. Tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin! Olen ihastunut tuohon hevoseen, se on vaan niin hieno ja niin mun tyylinen <3

loppuraveja

Tallissa vielä jumppailin Bagia venyttelemällä jalat, kyljet ja selän.

Meillä olisi suunnitelmissa käydä tällä viikolla läheisellä maneesilla, jos saadaan kyydit järjestymään. Vaikka kenttä onkin pian varmaan hyvässä kunnossa, on silti kiva päästä muualle ihan vaan vaihtelun ja vielä paremman pohjan vuoksi. Bagira saa harjoitusta lastauksesta, ja lisää kokemuksia uusista paikoista.
Kun palaamme Metsäkylään, aloitan sunnuntaisin Bagiran kanssa estetunnit viiden ratsukon ryhmässä. Sitä ennen yritän täälläkin päästä vähän hyppäämään!

Hitaasti mutta varmasti

Bagiran kanssa arki on lähtenyt hyvin käyntiin, ja se on sopeutunut uuteen tallipaikkaan jo heti ekasta päivästä lähtien mahtavasti! Kenttä on ollut aika huonossa kunnossa koko viikon, ja olen kerran kokeillut laukata siellä. Tulin siihen tulokseen että hieman liukkaan ja loskaisen pohjan yhdistäminen vauhdikkaaseen laukkaan ei ollut hyvä idea. Niimpä ollaan siis työskennelty käynnissä ja ravissa. Saan päivä päivältä paremman tuntuman Bagiin, ehkä osaan jo pian oikeasti ratsastaa sitä! Sen käyttöohjeiden opettelemiseen voi mennä hieman aikaa. Tosin, eihän kukaan ole selvillä hevosen käyttöohjeista reilu viikon yhteiselon jälkeen...
Tiistaia Eve oli kuvailemassa menoa, ja keskiviikkona se sai viikon ainoan vapaapäivän. Torstaina mentiin tunnille. Tunnin aiheena oli keskiympyrällä takaosan väistätys. Meillä sujui alkuun hieman vaihtelevasti, mutta saimme myös hyviä väistätyspätkiä. Emme ottaneet kentän pohjan vuoksi laukkaa ollenkaan. Lopputunnista työstettiin hevosia suoralla uralla harjoitusravissa. Tavoite oli saada meno mahdollisimman tasaiseksi. Koin tunnin aikana todellisen "ahaa-elämyksen" Bagin suhteen. Kuten edellisen postauksen kommenteissa kävi aika kärkkäästi ilmi, käteni makaavat liian alhaalla ja nyrkit ei pysy pystyssä. Lisäksi ryhtini painuu yläselästä hieman lyttyyn. Minun piti kantaa itseni suorempana leuka pystyssä, ja kantaa kädet ylempänä nyrkit pystyssä. Samalla ratsastin vahvemmin pohkeella eteen, ja tuin hevosta. Meno näytti ja tuntui tuplasti paremmalta kuin alkutunnista! Vaikka nämä asiat ovatkin tavallaan itsestäänselvyyksiä, ei niihin silti tule kiinnitettyä niin paljon huomiota ratsastaessa ellei keskity kunnolla. Sehän siinä onkin - ratsastuksessa kun pitäisi koko ajan keskittyä ja työskennellä, ajatus ei saisi herpaantua hetkeksikään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tässä siis pitkä litania kuvia tiistailta - jolloin en vielä ollut kokenut "ahaa-elämystäni"...
Postauksen lopussa on lyhyt videopätkä torstain tunnilta.

vähän väistöjä käynnissä