Hitaasti mutta varmasti

Bagiran kanssa arki on lähtenyt hyvin käyntiin, ja se on sopeutunut uuteen tallipaikkaan jo heti ekasta päivästä lähtien mahtavasti! Kenttä on ollut aika huonossa kunnossa koko viikon, ja olen kerran kokeillut laukata siellä. Tulin siihen tulokseen että hieman liukkaan ja loskaisen pohjan yhdistäminen vauhdikkaaseen laukkaan ei ollut hyvä idea. Niimpä ollaan siis työskennelty käynnissä ja ravissa. Saan päivä päivältä paremman tuntuman Bagiin, ehkä osaan jo pian oikeasti ratsastaa sitä! Sen käyttöohjeiden opettelemiseen voi mennä hieman aikaa. Tosin, eihän kukaan ole selvillä hevosen käyttöohjeista reilu viikon yhteiselon jälkeen...
Tiistaia Eve oli kuvailemassa menoa, ja keskiviikkona se sai viikon ainoan vapaapäivän. Torstaina mentiin tunnille. Tunnin aiheena oli keskiympyrällä takaosan väistätys. Meillä sujui alkuun hieman vaihtelevasti, mutta saimme myös hyviä väistätyspätkiä. Emme ottaneet kentän pohjan vuoksi laukkaa ollenkaan. Lopputunnista työstettiin hevosia suoralla uralla harjoitusravissa. Tavoite oli saada meno mahdollisimman tasaiseksi. Koin tunnin aikana todellisen "ahaa-elämyksen" Bagin suhteen. Kuten edellisen postauksen kommenteissa kävi aika kärkkäästi ilmi, käteni makaavat liian alhaalla ja nyrkit ei pysy pystyssä. Lisäksi ryhtini painuu yläselästä hieman lyttyyn. Minun piti kantaa itseni suorempana leuka pystyssä, ja kantaa kädet ylempänä nyrkit pystyssä. Samalla ratsastin vahvemmin pohkeella eteen, ja tuin hevosta. Meno näytti ja tuntui tuplasti paremmalta kuin alkutunnista! Vaikka nämä asiat ovatkin tavallaan itsestäänselvyyksiä, ei niihin silti tule kiinnitettyä niin paljon huomiota ratsastaessa ellei keskity kunnolla. Sehän siinä onkin - ratsastuksessa kun pitäisi koko ajan keskittyä ja työskennellä, ajatus ei saisi herpaantua hetkeksikään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tässä siis pitkä litania kuvia tiistailta - jolloin en vielä ollut kokenut "ahaa-elämystäni"...
Postauksen lopussa on lyhyt videopätkä torstain tunnilta.

vähän väistöjä käynnissä