Kouluvalmennus

Kuten lupailin viime postauksessa, tää postaus kertoo eilisestä Sadun kouluvalmennuksesta Aten kanssa. Oon käyny Hevossaaressa nuorempana tunneilla, Satu siis omistaa sen tallin ja piti siellä myös tunteja. Periaatteessa siis tuttu tapaus! Ja aivan mahtava valmentajana, kun tehdään jotain, se tehdään täysillä ja mahdollisimman hyvin ja "täydellisesti". Tykkäsin kovasti tunnista, vaikka se tuntuikin kahdelta tunnilta... :D

Tunnin alkuperäinen tarkoitus oli antaa asiantuntijan tarkastella jalkaa (nivelrikkoa) liikkeessä. Liikkeessä ei kuulemma näy mitään, se liikkuu ihan puhtaasti. Liikkeet olivat muutenkin hyvät! :) Jes!

mun koulupolle <3

Aloitimme isolla keskiympyrällä, ja siinä touhuiltiin yli puolet tunnista. Atte usein "rullaa" itsensä liian alas, eikä kanna rehellisesti itseään, tai käytä kunnolla takapäätään. Tunnin aikana sain sen todella mukavaksi ohjeilla! "YLÖS, ja myötää. YLÖS, ja myötää. YLÖS, ja myötää..." Työstämällä hyvä tulee ;) Atte käytti hyvin takapäätään, myös siirtymisissä, pienen taistelun jälkeen. Käyntiin ja pysähdyksiin siirtymiset kestävät aina, ja Atte ottaa aina pienet jarrutusaskeleet ennen siirtymistä. Ärsyttävää! Lopuksi saimme senkin toimimaan ihan kivasti.
Mentiin myös täyskaartoja ravissa, ja siinä yritin saada Aten kääntymään mahdollisimman suorasti hyvällä tasapainolla ulkoapujen kanssa. Sitten vielä lävistäjällä laukasta raviin siirtymisi.
Otimme aika paljon laukkaa Atelle, mutta se oli vain hyvä juttu! Kaikki laukkapätkät olivat mielestäni todella onnistuneita, eikä se enää ollenkaan työntynyt lapa edellä ulospäin niinkuin yleensä. Jeejee! Tästä on niiin hyvä jatkaa treenaamista ! :)
Tunnin jälkeen oli kyllä mahtava fiilis!

ja ei muuten nojaile ohjalle yhtään ;) hiiiieno heppanen !

loppukäynnit ja taputukset ! ja piiiitkä venytys .. :D

Ja siitä Pojun myymisestä; Poju on myyty. Ainakin alustavasti. Eihän sitä voi varmaksi sanoa kun vasta silloin kun on nimet paperissa ja omistajanvaihdos tehty. Mutta se on menossa nuorelle tyttöselle, joka varmasti osaa pitää siitä huolen. Jos olen oikein ymmärtänyt, se menee ns. "lällytys-poniksi", eli sitä tykätään hoitaa ja talutella, ja tietenkin ratsastella. Me saamme käydä katsomassa sitä koska vain, sillä se ei lähde kamalan kauas. Jee, tän parempaa en olis oikeestaan voinut toivoakkaan Pojulle! :) Ei onneksi joutunut kuoppaan...

Tässä kans tajusin, ettei kesää oo enää paljoa jäljellä. Yhyyyy :( ! Miten selviän taas hyytävästä talvesta ? Ei, eieiei, ei talvea tänne kiitos! Ettö hyvät kesänloput vaan kaikille, ja nauttikaa !